8. heinäkuuta 2016

Blogikulissien takana heinäkuussa

Jonkin aikaa sitten, ystäväni ollessa meillä kyläilemässä, juttelimme blogeista. Hän kyseli minulta vinkkejä hyviin sisustusblogeihin ja joitakin hänelle silloin kerroin, mitä nyt siltä istumalta mieleen juolahti. Häntä harmitti, kun joskus blogeja lukiessa iskee huono omatunto, riittämättömyyden tunne ja ehkä kateuskin. Ilmiö on varmasti tuttu jokaiselle, etenkin sisustusblogeja lukevalle. Että vaikka asiat elämässä olisikin noin kutakuinkin kunnossa, lojuu lattialla ja nurkissa silti aina epämääräinen määrä parittomia sukkia, leluja ja edellisviikkoisia mainoslehtiä. Koira on silpunnut muutaman tyhjän maitopurkin olohuoneen matolle ja tiskipöytä on täynnä astioita, leivänmuruja ja tahmaisia jälkiä, vaikka juurihan se tuli siivottua. Ulkona sataa vaikka on heinäkuu, ja kaikkia koiraa myöten vähän vituttaa. Mies ei vielä noin tuhannen yhteisen vuoden jälkeenkään ole keksinyt, missä roskis sijaitsee, design-tuoliin ei riitä rahat ja pionit varisee sohvapöydälle. Toisin kuin sillä bloggaajalla. Vai?


Totta on, että blogit ovat usein aika kiiltokuvamaisia ja siloiteltuja, asetelmat ja kuvakulmat tarkkaan harkittuja ja kuvat viimeisen päälle hiottuja. Unohtuu, että siellä kuvan ottajan takana saattaa hyvinkin olla se tahmainen tiskipöytä tai valtava pyykkikasa. Koska niinhän se usein on, mutta kuka niitä haluaa kuvata, kun mieluiten unohtaisi koko jutun. Tämä sisustusblogin pitäminen on oikeastaan siitä mukavaa puuhaa, että vähän väkisinkin tulee nähtyä enemmän vaivaa kodin siisteyden ylläpitämisen suhteen. Mutta siinä vaiheessa, kun siitä alkaa ottamaan liikaa stressiä, pitää miettiä uudelleen. Valokuvaamisen opettelun suhteen tässä on myös hieno oppimisen paikka, siinä toivon
blogin myötä kehittyväni.



Aloin pohtia, millaisia sitten loppujen lopuksi ovat ne blogit, joita kaikkein mieluimmin itse luen. Ne ovat niitä, joissa koskettava (kaunis, taitava, liikuttava tai hauska) teksti yhdistyy upeisiin, tekstiä täydentäviin valokuviin, joihin on onnistuttu vangitsemaan tekstistä välittyvä tunnelma. Eivätkä ne suinkaan ole sisustusblogeja, vaikka aihetta niissä välillä sivutaankin. Blogeista huokuu aitous ja eletty elämä. Esimerkkeinä mainittakoon käsittämättömän upeat Stella Harasek ja Kirjatoukka ja Herra Kamera, joita kumpaistakin täältä etäältä ihaillen stalkkailen :D Siinä sitä riittää tavoitetta.



Kuten ehkä arvata saattaa, ylläkuvattu tilanne parittomista sukista ja silputuista maitopurkeista on suoraan tämän bloggaajan elämästä ja tämänhetkisestä fiiliksestä. Niinpä minä sitten ajattelin aloittaa tällaisen niinsanotun postaussarjan ja väläyttää teille sitä kiiltokuvan toista puolta, koska sellainen tottavie on olemassa, ainakin täällä. Eikö vain sielläkin? Kuvat on kännykällä otettuja nuhruisia räpsyjä. Nuhruisia, kuten fiiliskin. Keittiökuva on jo Instagramissakin vilahtanut. Sieltä ne blogipionit pilkottavat kaiken muun kaman keskeltä. Onhan näitä arkihaasteita ym. ennenkin blogeissa nähty, joten tässä oma panokseni. Näihin kuviin ja tunnelmiin, ei oo niin vakavaa.

1 kommentti:

  1. Hyvä postaus! Kyllähän sitä mieluummin julkaisee kuvan jossa ei pikkuautoja lojua lattialla. Turha stressi pois, bloggaamisen tulee olla hauskaa. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...